Ohitusleikkaus

Kenelle leikkaus sopii?

 

Lihavuusleikkauksen edellytykset

Lihavuuden käypähoitosuositusten mukaiset edellytykset leikkaukselle:

Leikkaushoitoa ennen tulee olla kokeiltuna muita lihavuudenhoito keinoja. Hoitokeinoja voivat olla esimerkiksi: terveydenhuollon laihdutusryhmähoito (esim. valvottu erittäin niukkaenerginen dieetti ENED) tai riittävän pitkä yksilöllinen hoito, joka on johtanut elämäntapamuutoksiin ja vähintään 7 %:n laihtumiseen, mutta tulos ei ole riittävä terveyden kannalta tai paino on noussut uudestaan. Tällaisesta ns. konservatiivisesta lihavuuden hoidosta ei saisi olla kulunut yli viittä vuotta.

Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos henkilön painoindeksi on yli 40 tai kun painoindeksi on yli 35 ja henkilöllä on lihavuudesta johtuvia sairauksia tai uhka sairastumiselle. Lihavuudesta johtuvia sairauksia voivat olla mm. tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine,  uniapnea, kantavien nivelten nivelrikko tai munasarjojen monirakkulatauti (PCOS).

Leikkausten alaikäraja on 18 ja yläikäraja 63. Yläikäraja ei ole ehdoton.

Päihdeongelmaisia ei tulisi leikata. Vaikeat syömishäiriöt ja mielenterveysongelmat voivat myös estää leikkaushoidon. Tarvittaessa tulee konsultoida psykiatria.

Lihavuuden kirurgista hoidon tarvetta arvioidaan jokaisen henkilön kohdalla yksilöllisesti. Erittäin tärkeää on, että leikkausta haluavan voidaan katsoa kykenevän sitoutumaan väistämättömään elintapojen muutokseen.

Lihavuuden leikkaushoito

BMI-laskuri

Voit laskea painoindeksisi seuraavalla kaavalla paino / (pituus x pituus).  Esimerkki: Painon ollessa 115 kiloa ja pituus 165cm saadaan pinoindeksi    115 / (1,65 x 1,65) = 42,24

0

(Duodecim, Lihavuuden käypä hoito, 2011)

Painoindeksi (BMI) Painon määritys
18,5 – 24,9 normaali paino
25 – 29,9 liikapaino (ylipaino)
30 – 34,9 lihavuus
35 – 39,9 vaikea lihavuus
40 tai yli sairaalloinen lihavuus

Leikkaustyypit

Mahalaukun ohitusleikkaus (gastric bypass)

on perusleikkaus. Ohitusleikkauksessa mahalaukusta jää käyttöön 20-50 ml:n pussi, johon ohutsuoli yhdistetään. Leikkaus ohittaa pohjukaissuolen sekä n. 150 cm ohutsuolta. Loppu mahalaukku jää edelleen toimivaksi mahahappoja erittäväksi elimeksi, vaikkei sinne ruoka enää jatkossa kulkeudukaan. Mahanesteet ja sapen sekä haiman nesteet liittyvät ravintovirtaan 150cm päässä pienennetystä mahasäiliöstä. Leikkauksen jälkeen nälkä- ja janotuntemukset saattavat jäädä tilapäisesti pois. Leikkauksen jälkeen on loppu-ikäinen lisäkalkin sekä vitamiinilisien tarve, sekä b12-vitamiini tason tarkkailu tarpeen.

Mahalaukun ohitusleikkaus on tällä hetkellä Suomessa käytetyin lihavuusleikkausmenetelmä. Niitä on tehty maailmalla jo pitkään ja käytettävissä on hyviä pitkäaikaisseurantatutkimuksia laihtumistuloksista jo yli 15 vuoden ajalta.

Mahalaukun kavennusleikkaus (sleeve gastrectomia)

Kavennusleikkauksessa mahalaukusta poistetaan runko-osa siten, että jäljelle jää vain kapea mahalaukkuputki sekä mahalaukun myllymäinen loppuosa, joka vie ruokaa eteenpäin. Myös tämän leikkauksen jälkeen nälkätuntemus vähenee. Ohutsuoleen ei kosketa, jolloin imeytymisongelmat ovat vähäisiä.

Mahalaukun kavennusleikkauksessa mahalaukku kavennetaan putkimaiseksi ja suurin osa (n. 2/3) mahalaukusta poistetaan. Mahalaukun kavennus vaikuttaa mahalaukun tilavuuteen, joten se rajoittaa nautitun ruoan määrää. Laihtumistehoa lisää myös hormonaalinen vaikutus, sillä mahalaukun pohjukkaosan poistuessa greliini-hormonin eritys vähenee ja se vaikuttaa ruokahalua vähentävästi.

Molemmat leikkaukset, ohitus- ja kavennusleikkaus, tehdään tähystysmenetelmällä ja potilas viipyy leikkauksen jälkeen sairaalassa keskimäärin vain 1-3 päivää. Molempiin leikkauksiin liittyy omat riskinsä, uusintaleikkauksiin johtavia jälkiongelmia ilmaantuu n. 4 %:lle leikatuista.

Tavallisimpia uusintaleikkauksiin johtavia jälkiongelmia ovat verenvuodot ja suoliliitosten pettäminen. Näissä tilanteissa ruokavalio voidaan pitää nestemäisenä tavallista pidempään, ja kliiniset täydennysravintovalmisteet saattavat olla tarpeen. Leikkaukseen liittyvä kuoleman riski on samaa luokkaa kuin sappileikkauksissa eli hyvin vähäinen.

Mahapantaleikkaus  (Gastric banding)

Pantaleikkauksen laihtumisvaikutus saadaan aikaiseksi vatsalaukun yläosan ympärille asetettavalla kurovalla pannalla. Leikkaus ei vaikuta nälkä- tai janotuntemukseen. Pantaleikkauksen vaikutus painon putoamiseen on vähäisempi kuin ohitus- tai kavennusleikkauksella ja komplikaatioriskit ovat suuremmat, jonka vuoksi pantaleikkauksista on pää-osin luovuttu ja pantoja asetetaan vain poikkeuksellisista syistä.

Jatkoleikkaukset tai lisälihavuusleikkaukset

Jos painoindeksi on 50 tai yli, suunnitellaan lihavuusleikkaus kaksiosaiseksi heti alkuun. Tai joskus ensinmäisellä leikkauksella ei saavuteta haluttua painonlaskua, on syytä tehdä jatkoleikkaus. Jatkoleikkauksesta päättää aina kirurgi ravitsemusterapeutin kanssa yhdessä. Jokainen tapaus tutkitaan ja päätetään erikseen tapauskohtaisesti 1-5 vuoden päästä ensimmäisestä leikkauksesta.

Biliopankreaattinen diversio (BDP), duodenal switch (DS) ja SADI

Näitä käytetään yleensä Sleeve-leikkauksen jatkovaiheessa, harvemmin ensisijaisena leikkaustapana suurien haittavaikutuksien vuoksi. Näissä leikkauksissa mahalaukku kavennetaan tai typistetään ja liitetään ohutsuolen loppuosaan. Sappi- ja haimanesteitä tuottava suoli yhdistetään ruokasulaa tuottavaan suoleen vasta 50 cm – 100 cm ennen paksusuolta. SADIssa jätetään 200 cm ohutsuolta eli imeytymishäiriöt ovat hieman pienempiä kuin BDP ja Ds:ssä.  SADI on peruuttamaton eli ohitettu suoli poistetaan.

Tämä leikkaus on erittäin tehokas, sillä suuri osa suolta ohitetaan ja sen johdosta imeytyminen vähenee huomattavasti. Leikkausmenetelmän johdosta tämä aiheuttaa myös haittavaikutuksia, joita ovat aineenvaihdunnanhäiriöt, anemia sekä vitamiini- ja hivenainepuutokset.hivenainepuutoksia.

Distaalinen gastric by pass (DGBP)

Tässä leikkauksessa ohitetaan ohutsuolta niin että ohutsuolta jää käyttöön n 100cm. Imeytymishäiriöt ovat samoja kuin BDP ja DS:ssä mutta se ei ole peruuttamaton koska ohutsuolta ei ole poistettu.

Lähteet ja lisätietoja:

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ohjeistus lihavuuskirurgiasta.
Lihavuuden käypähoitosuositukset.

Ruokavalio

Ruokavalio lihavuusleikkauksen jälkeen

Lihavuusleikkaus on hyvä apukeino sairaalloisen ylipainon hoidossa, mutta erittäin tärkeää on myös muuttaa ruokailutottumuksia. Jotta leikkauksesta saatu hyöty olisi suuri, niin ruokailutottumuksien muutos tulee olla pysyvä osa elämää.

Leikkauksen jälkeinen ruokailu etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa heti leikkauksen jälkeen nautitaan vain nestemäisiä aterioita noin parin viikon ajan. Sen jälkeen siirrytään pehmeään ja sosemaiseen ruokaan. Kolmannessa vaiheessa siirrytään varovasti normaaliin proteiinipitoiseen ruokavalioon.

Nautittujen aterioiden määrä ja koko

Lihavuusleikkauksen jälkeen on syytä totutella tiheämpään ateriarytmiin ja pienempiin annoskokoihin kuin ennen. Aluksi tulee syödä pieniä määriä kerrallaan 5 – 8 kertaa vuorokaudessa. Jatkossakaan ruokailuvälin ei tulisi olla 4 h pidempi. Tiheällä ateriarytmillä puutostiloja tulee vähemmän ja annoskoot pysyvät sopivan kokoisina.  Alkuvaiheessa syöty määrä on alle 50 ml ja jatkossa annoskoko hieman kasvaa ja uusi vatsalaukku vetää n. 1 – 2 dl kerrallaan. Ruoka tulee pureskella hyvin ja aikaa tulisi käyttää n. 20 – 30 min.

Ruoka ja juoma eri aikaan

Leikkauksen jälkeen vatsalaukku on kooltaan pieni eikä sinne mahdu yhtä aikaa sekä ruokaa että juomaa. Siitä syystä ruokailu ja juominen tulee ajoittaa eri aikaan. Riittävästä nesteen saannista tulee kuitenkin huolehtia ja muista juoda vähintään 1,5 l päivässä.

Riittävä proteiininsaanti

Lihavuusleikkauksen jälkeen riittävän proteiinien saanti on erityisen tärkeää. Proteiinien saannista tulee huolehtia, jotta elimistö pystyy huolehtimaan lihasten riittävästä ravinnonsaannista. Hyviä proteiininlähteitä ovat maitotaloustuotteet, erityisesti rahka, raejuusto, kana, kala, kananmuna sekä liha. Maitotuotteita tulisi nauttia vähintään 6 dl päivässä ja lisäksi myös muutama juustoviipale. Kalaa on hyvä syödä 2 – 3 kertaa viikossa ja kaikilla pääaterioilla tulisi olla joko kalaa, kanaa, kananmunaa, lihaa tai soijatuotteita 50 – 100 g/ateria.

Mahdollisia ruokailuun liittyviä ongelmia

Leikkauksen jälkeen ruokailu on hyvin yksilöllistä ja se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Pikkuhiljaa jokainen oppii löytämään itselleen sopivan tavan, määrän sekä itselle sopivat ruoka-aineet.

Ongelmina saattaa esiintyä ns. dumping-oireilua, joka johtuu siitä, että ruoka kulkeutuu nopeasti ohutsuoleen aiheuttaen epämiellyttävän tunteen. Dumping-oireina saattaa olla sydämen sykkeen nopeutuminen, hikoilu, pahoinvointi ja muutoin erittäin epämiellyttävä olo. Dumpingin kesto on yksilöllistä, mutta yleensä olo alkaa helpottua viimeistään puolen tunnin kuluessa oireiden alkamisesta.

Suolistotukoksia aiheuttavia ruoka-aineita tulisi leikkauksen jälkeen välttää. Näitä ruoka-aineita ovat mm. sitkeä liha, sitrushedelmien kalvot (esim. appelsiinin) sekä siemenelliset marjat suurina määrinä nautittuna.

Lääkitys

Vitamiinit ja lääkkeet leikatuilla

Vitamiini-, kivennäisaine- sekä hivenainelisät

Lihavuusleikkauksen jälkeen ravintoaineiden saanti heikentyy ja on tärkeää huolehtia riittävästä lisäravinteiden saannista. Leikkauksen jälkeen määrätään vitamiinilisiä ja niitä kannattaa syödä saatujen ohjeiden mukaisesti. Vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä ja mahdollisia puutostiloja seurataan mm. laboratoriotutkimuksilla.

Jos esiintyy minkäänlaisia ongelmia ravitsemuksen suhteen tai on muutoin kysyttävää ravitsemuksesta, kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä ravitsemusterapeuttiin. Heillä on oikeanlaista tietoa ja ammattitaitoa auttaa ravitsemukseen liittyvissä ongelmissa

Kielletyt lääkkeet lihavuusleikkauksen jälkeen

Hoitavan lääkärin tulisi antaa ohjeistus kielletyistä lääkkeistä. Oman lääkärin / sairaanhoitopiirin ohjeistusta tulee noudattaa.

Yleinen ohjeistus on, että tulehduskipulääkkeitä ei tulisi käyttää lihavuusleikkauksen jälkeen.  Ohitusleikatuille ohjeistus on vielä tiukempi kuin sleevatuille.  Ohitetuilla lääkkeet menevät suoraan suoleen, jossa lääkkeiden  sulaminen ja imeytyminen tapahtuu. Koska ohutsuolen seinämä on ohuempi, voivat tulehduskipulääkkeet aiheuttaa ohutsuoleen reiän.

Vatsalaukun ohitusleikatuille potilaille sopivat kipulääkkeet ovat Parasetamoli (panadol, paramax,paraceon ym.), Panacod sekä Tramal. Kaikki tulehduskipulääkkeet ovat kielletty.

Listaus yleisimmistä kielletyistä lääkkeistä:

  • IBUPROFEIINI (Ardinex, Burana, Ibumas, Ibumetin, Ibusal, Ibutabs, Ibuxin)
  • ASETYYLISALISYYLIHAPPO ( Aspirin, Disperin, Primaspan)
  • DIKLOFENAAKKI (Voltaren, Diclomex)
  • INDOMETASIINI (Indometin)
  • KETOPROFEIINI (Keto, Ketomex, Ketorin, Orudis)
  • NAPROKSEENI (Alpoxen, Miranax, Naprometin, Napromex, Naproxen, Naxopren, Pronaxen)
  • SELEKOKSIBI (Celebra, Onsenal)
  • TOLFENAAMIHAPPO (Clotam)

Komplikaatiot

Leikkauskomplikaatiot ja lihavuusleikkauksen haittavaikutukset

Kuten kaikkiin leikkauksiin, liittyy lihavuusleikkaukseen riskejä. Yleisimmät leikkauskomplikaatiot ovat keuhko-ongelmat, tulehdukset, haavakomplikaatiot, laskimotukokset ja keuhkoembolia. Suuressa ruotsalaisessa SOS-tutkimuksessa leikkauskuolleisuus oli 0,25%.

Leikkauksen jälkeen harvinaisia mutta mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla suoliston kiinniketukokset, suoliston kiertymät, saumojen ahtaumat ja jäännösmahalaukun haavaumat.

Heti lihavuusleikkauksen jälkeen ilmenneistä vatsaoireista tulee olla yhteydessä leikanneeseen sairaalaan. Runsas oksentelu leikkauksen jälkeen ei ole normaalia, joten tällaisessa tilanteessa tulee hakeutua päivystyksen kautta  vatsaelinkirurgiseen yksikköön. Myös voimakkaat kivut, jotka eivät mene ohitse, ovat syy hakeutua päivystykseen.

Lähteet ja lisätietoja:

Lihavuuden käypähoitosuositukset.

Korjausleikkaukset

Plastiikkakirurgiset toimenpiteet laihdutuksen jälkeen

Massiivisen laihdutuksen jälkeen iho ei välttämättä enää palaudu. Palautuminen riippuu tyypillisesti henkilön ihotyypistä, laihdutushistoriasta ja iästä.  Laihtumisen jälkeisiä iho-poimuja muodostuu tyypillisesti etenkin alavatsalle, rintoihin, olkavarsiin ja sisäreisiin. Joillakin todetaan myös haittaavat ihopoimut kyljissä tai pakaraseudussa.

Laihtumisen jälkeisten ihomuutosten korjaavaa plastiikkakirurgiaa kutsutaan postbariatriseksi kirurgiaksi. Plastiikkakirurgiset toimenpiteet suoritetaan siinä vaiheessa, kun paino on vakiintunut vähintään vuodeksi ja riittävän alhainen paino/normaalipaino on saavutettu. Painoindeksin tulee pääsääntöisesti olla alle 32 ennen plastiikkakirurgisia leikkauksia.  Lisäksi plastiikkakirurgiaa harkitsevan potilaan ravitsemustilan on oltava kunnossa. Merkittävät perussairaudet saattavat olla este plastiikkakirurgiselle toimenpiteelle.

Mikäli edellä mainitut ihopoimut aiheuttavat toiminnallisen tai terveydellisen haitan, voidaan korjausta harkita julkisen terveydenhuollon piirissä. Leikkauspäätöksen tekee aina hoitava plastiikkakirurgi ja lähete plastiikkakirurgin arviota varten voidaan tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua laihdutusleikkauksesta.

Tyypillisin julkisen terveydenhuollon piirissä korjattava ihopoimu on alavatsan/alavartalon roikkuva iho.  Postbariatriset leikkaukset luokitellaan ei-kiireellisiksi toimenpiteiksi ja jonotusaika leikkaukseen on yleensä jonoon asettamisesta lukien vajaa kuusi kuukautta. Mikäli tarvitaan/suunnitellaan useampia leikkauksia, saatetaan ne tehdä vaiheittain – kaikkea ei välttämättä voida korjata kerralla.

Lähteenä käytetty Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ohjeistusta lihavuusleikkauksen jälkeisistä plastiikkakirurgisista toimenpiteistä. Sivuilla lisää tietoa leikkauksista.

Katso: http://www.lile.fi/tietopankki